Jalustin.net:in postaus haaste:
Miten minusta tuli ratsastaja?
Sain itse valita mitä harrastan.
Sain vaihtoehdot, että partio vai ratsastus, molemmat houkuttelivat. Valitsin ratsastuksen.
Minulla ei ollu mitään kokemusta hevosista, olin ehkä torilla käynyt kerran talutusratsastuksessa.
Äitini on nuorena harrastanut ratsastusta, minkä takia ehkä ratsastus oli hieman houkuttelevampi.
Vuonna 2008 koulullamme oli markkinat, missä oli Jaatallilta kaksi hevosta talutusratsastuksessa. Menimme kaverini kanssa talutusratsastukseen, ja siitähän se sitten lähti. Ratsastuksen jälkeen menin heti kysymään äidiltäni voisinko mennä ratsastamaan. Ensimmäinen ratsastuntini oli tammikuussa, ja sillon oli TODELLA kylmä. Ratsastin shetlanninponilla, minkä nimi oli Masi. Masi oli laiska ja kiltti poni. Siitä lähti tämä harrastus kulkemaan, jatkoin tunneilla, kesällä sitten leireillä. Kun Masilla en enää pystynyt ratsastamaan, siirryin toiseen poniin, minkä nimi oli Nalle.
(Nalle on kaikissa kuvissa missä ratsastan pienenä)
Kolme vuotta kun
ahkerasti kävin tunneilla ja leireillä, tuli pieni ''tapaturma''
ratsastustunnilla, ei minulle, vaan yhdelle tytölle. Siitä minulle jäi pienet traumat, ja päätin lopettaa ratsastuksen KOKONAAN.
No, eihän se sit siihen jäänytkään, kun vuoden olin ollut ''tauolla'' alkoi harrastus uudelleen.
Kaverini Kaisan kanssa lähdimme yhdessä kokeilemaan Aulangon ratsastuskoulua. Muistan vieläkin sen jännitys määrän, ja sain silloin hyvin laiskan hepan, koska pelkäsin silloin vielä ratsastusta.
Huomasin silloin taas, että eihän tämä olekaan pelottavaa, ja siitä se sitten taas alkoi.
Aulangolla kävin sen kolme vuotta myös. Sillä ajalla opin valtavasti kaikkea uutta, ja jos joku tippui selästä, en enään hätkähtänytkään. Pelko oli selätetty.
Aulangolla käymisen lisäksi löysin kotiseudultani pienen tallin missä oli Suomenhevonen Puppe.
Pupella kävin aina välillä ratsastamassa. (Kuvat on kesältä 2014)
Sitten aloin miettimään, että oma hevonen olisi todella kiva. Aloin katselemaan hevosia, kunnes tajusin, että minulla ei ole paikkaa mihin hepan laitan, eikä rahaa elättää sitä.
Pupen omistaja oli kiinnostunut alkamaan ylläpitää minun kanssa hevosta. Kunnes Rinsu yhtäkkiä ilmestyi pihaan koeratsastuksiin kuukaudeksi.
Kuva on talvelta milloin Rinsu tuli eli 2014.
Ihastuin Rinsuus täysin, vaikka alkuun en saanut melkein edes ravista siirrettyä käyntiin.
Nyt olemme tässä. Kilpailemme ja käymme valmennuksissa säännöllisesti.


Tosi mielenkiintoinen postaus! Ja ratsastat tosi taitavasti ainakin kuvista katsoen. 👍🏻 Itselläni tuli joskus myös vuoden "tauko" silloin kun lensin pahasti selästä ja säikähdin.
VastaaPoistaVoi kiitos paljon!! Toivottavasti sinäkin olet päässyt yli putoamisesta. :)
PoistaTää oli tosi kiva postaus!:3
VastaaPoistaKiitos, kiitos!! :)
PoistaHyvä postaus! Oon itekkin ratsastanu aulangolla varmaankin 4-5 vuotta, väleissä käynyt muualla ja nyt en olekkaan tunneilla vaan ratsastan itsenäisesti. :)
VastaaPoistaKiitos. Aulanko on hyvä paikka! :)
Poista